perjantai 30. toukokuuta 2014

Hääaakkoset

Terkkuja Tukholmasta! Kirjoittelin teille ennen lähtöä tällaisen toivottavasti hauskan hääpukuihin ja häihin liittyvän aakkostuksen. Osa jutuista on vähän kaukaa haettuja, mutta hei, keksipä paremmat sanat kirjaimille F ja Q...

A - A-linja
A-linjainen tarkoittaa vyötäröltä levenemään lähtevää pukua. Tämä pukumalli pukee oikeastaan kaikkia vartalotyyppejä.

B - Ballerina
Ballerina-puku on iso ja muhkea tyllipuku. Kokoa saa olla!

C - Chantilly
Ihana, pehmeä, laskeutuva pitsityyppi. Parhaimmillaan laskeutuvissa pitsipuvuissa.

D - Diamond White
Raikkaan sävyinen valkoinen, joka ei ole sininen, eikä kerman värinen. Pukee usein hyvin vaaleaihoisia joiden ihonsävy on punertava.


E - Empire
Tällä tarkoitetaan rinnan alta katkaistavaa morsiuspukutyyppiä. Tämä on erityisen suosittu sifonkisissa puvuissa, ja pukee erittäin hyvin raskaana olevia morsiamia.

F - Faaraot
Faaraot menivät naimisiin sisaruksiensa kanssa, Suomessa se ei ole sallittua, ja jokainen hääpari joutuukin suorittamaan esteiden tutkinnan, jossa selvitetään mm. lähisukulaisuus.

G - Guipure-pitsi
Oma lempipitsini on rouhea ja selkeäkuvioinen, isoreikäinen. Sopii parhaiten yksinkertaisiin malleihin, missä pitsin kuvio pääsee oikeuksiinsa.

H - Huntu
Pehmeästä tyllistä, ja helmin, pitsein tai nauhoin somistettu tyllikappale, joka voi olla ihan minkä mittainen vaan. Perinteinen morsiamen asuste, johon liittyy monia uskomuksia.



I  - Ivory
Yleisin valkoisen sävy, jolla tarkoitetaan taitettuja luonnon- ja norsunluunvalkoisia sävyjä. Usein hiukan kermaan taittava. Sopii hyvin suurimmalle osalle suomalaisista.

J - Jokeri
Se viimeinen puku, jonka myyjä kantaa sovituskoppiin, mitä et ole valinnut itse, missä on jotain, mistä myyjä tietää sinun tykkäävän, mutta jossa on jotain sellaista, mitä et olisi ajatellut.

K - Krinoliini
Krinoliini eli alushame laitetaan puvun alle pitämään puku muodossaan. Krinoliinejä on useita kokoja, ja suomessa yleisin taitaakin olla ihan kapea yksivanteinen, joka ei juurikaan kohota pukua.

L - Laahus
Morsiuspuvun perässä tuleva puvun kankaasta tehty näyttävä "häntä" joka näyttää hullun hyvältä, mutta on toisinaan hieman epäkäytännöllinen. Yleensä laahukset saa nostettua ylös.

M - Merenneito
Vartaloa myötäilevä pukumalli, joka levenee polvien tai reisien kohdalta joko hyvin dramaattisesti tai kapeammin.


N - Normaali vyötärö
Vyötärön kapeimmasta kohdasta lähtevä helma. Voi olla joko 50-luvun henkinen lyhyt helma, tai muhkea ball gown-tyylinen unelma myös täysin suoraan alas laskeutuva. Usein seurauksena tyttömäinen puku.

O - Organza
Möyheä ja laskeutuva, hiukan kiiltävä pukukangas. Keinokuituiset kiiltävät yleensä enemmän kuin silkkiset ystävänäsä.

P - Pitsi
Tämän hetken kuumin juttu hää- ja iltamuodissa. Yleensä erittäin romanttinen, mutta toisinaan myös rokkaava kangas, jota voi käyttää joko koko puvussa tai vain sen somisteena.


Q - Kuu
Iltahämärässä taivaalle nouseva kuu luo loistavan tunnelman hääjuhlille.

R - Rintaliivit
Morsiamen tärkein asuste. Hyvät rintaliivit pitävät rinnat paikoillaan ja oikealla kohdalla, jolloin puku ei muotoudu Herra Newtonin vaikutuksen alaisena olevien rintojen mukaan.

S - Satiini
Kaikkein yleisin hääpukukangas. Vaikka morsiamen puku ei olisi satiinia, on sitä yleensä jossain kohtaa pukua. Pitsin alla, yläosassa, vyössä...

T - Tylli
Ihanan muhkea ja kiiltämätön reikäinen kangas, jota löytyy useita kovuuksia. Kovimpia käytetään helmojen alla kohottamassa varsinaista pukua ylöspäin ja hennoimmista saa ihanasti laskeutuvia, herkkiä huntuja ja helmoja. Esiintyy yleensä erittäin muhkeissa puvuissa.

U - Unelma
Jokaisella naisella on unelma morsiuspukuun liittyen, ja jokaisen kuuluisi yrittää tavoittaa se. Joskus joutuu tekemään kompromisseja, mutta se ei aina ole huono juttu. Voi syntyä uusi unelma.


V - Valkoinen
Kaikkein kovin valkoisen sävy, joka yleensä taittaa siniseen. Tätä nimitystä kutsutaan myös yleisesti kaikista valkoisista sävyistä, eli sotkeutumisen vaara on erittäin suuri.

Y - Yhdessä
Morsiuspuku kannattaa valita yleensä yhdessä luottoihmisensä kanssa. Toiset toki toimivat paremmin yksin, mutta useimmat ottavat pukusovituksiin mukaan parhaimman/t ystävänsä.

Ä - Äiti
Äiti on morsiamen tukihenkilö, jota ei välttämättä aina kannata ottaa mukaan valitsemaan pukua. Joskus äitien maku poikkeaa morsiamen mausta niin paljon, että saattaa syntyä sota. Jos äitisi ymmärtää nykymuodin päälle, ota hänet ihmeessä mukaan. Mutta jos äitisi on lähinnä sitä mieltä, että hihojen pitää olla muhkeat ja puvun kaulaan asti umpinainen, voi olla parempi, että äiti näkee puvun vasta kirkossa, jolloin itku tulee oli puku mikä tahansa.

Ö - Överi
Joskus on vedettävä vähän överiksi. Kokeile jotain sellaista, mikä on sinun mielestäsi överi. Överiys on liukuva käsite, eli katsojasta riippuen se voi olla ihan mitä vain. Jopa minulle on omat överini :D


Kuvituksena muutama otos TLC:n sarjasta Say yes to the dress. Suomessa sarjaa esitetään nimillä Haluan morsiuspuvun ja Hulluna häämekkoihin. Kaikki kuvat on löydetty Googlen kuvahaulla.

torstai 29. toukokuuta 2014

Tapetteja

Kuten tiistaina mainitsin, kävimme katsomassa yhtä potentiaalista taloa. Missä ja millaista, jätän vielä kertomatta, mutta sen verran voin paljastaa että olemme erittäin kiinnostuneita. Ensi viikolla me olemmelähdössä rahankerjuulle, ja jos laina-asiat järjestyy niin annamme varmasti tarjouksen kyseisestä talosta.

Olen puhunut blogissa monesti, että suunnitteilla oli rakentaa talo, mutta nyt olemme ainakin toistaiseksi luopuneet siitä hankkeesta. Etsimme siis kivitaloa kivalla pohjalla ja isolla pihalla. Kiirehän meillä ei ole, mutta ainakin tästä yksilöstä tuli kiva fiilis jo pohjakuvia katsellessa.

Jonkun mielestä saatan mennä asioiden edelle, mutta mulla on muutenkin aina tapana tehdä niin. Kävin nimittäin jo fiilistelemässä tapetteja. Mulla on joku juttu koukeroisten tapettien kanssa, ja olen aina haaveillut purppuran, mustan tai sinisen sävyisestä makuuhuoneesta. Wallpaperdirectistä löysin muutaman potentiaalisen, ja tilasinkin niistä näytteet. Oli talo mikä tahansa, tapettia voi sitten tilata sopivan määrän. :)

Luulen, että muihin huoneisiin valitaan ihan vain maalit, tai tapetit täältä suomesta. Nettikaupoissa on liikaa valikoimaa, ja kun muita ideoita ei ole, niin suo on loputon, enkä siihen halua lähteä. Näitä koukeroisia ei vain ole "mun väreissä" täällä päin.

Mitä sanotte, olisiko ihan nounou teille? :D

PS. Mullon loma! Tänään kohti Tukholmaa!





keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kim Kardashianin häälook vol 2

Kauas ollaan tultu tästä vuoden 2011 lookista, ja vaikka monella taholla on sanottu, että tämä uudempi look on parempi, en lähtisi niitä erottelemaan. Aikaisempien häiden look kuvasti sen hetken muotia ja oli sopiva Kimille siinä elämäntilanteessa. Tämä Givenchyn pitsiluomus taas henkii viimeisen päälle tämän hetken muotia, ja jos Kim menisi naimisiin kolmen vuoden päästä uudestaan, olisi tämä taas vanhaa muotia.  Niin se menee :)

Nämä kuvat lainasin Glamour-lehden sivuilta (lue juttu täältä), jonne ne oli päätyneet E-newsin kautta, siksi tuo iso E-logo. 

Kimin puku on kokonaisuudessaan upea, ja saa Kimin vartalon näyttämään upealta. Vaikka puku on merenneitomallinen, se ei korosta (varmasti kiitos spanksien) liikaa leidin muodokasta takapuolta. Jotkut Kimin asuvalinnat nimittäin saavat hänen takapuolensa näyttämään jopa pelottavalta. 
Puku on upea sivulta, siinä on erittäin hyvä istuvuus, ja laahus on todella upea. Myös takaa puku on ihan loistavan näköinen, vaikka en yleensä välitäkään paljastelupuvuista :)
Ainoastaan etuosa on mielestäni hieman raskaan näköinen. Mielestäni hiukan avoimempi kaula-aukko, vaikka venepääntiellä ja vähän läpikuultavuudella olisi ollut kauniimpi ja kevyempi. En ole juuri koskaan välittänyt täyspitkistä hihoista, enkä välitä vieläkään. 
Niin ja tuo huntu, saattaa olla että sen pituutta oli hiukan liioiteltu ;) Varsinkin kun se ei näytä olevan missään vihkikuvissa edes käytössä..

Tärkeintä kuitenkin, että Kim näyttää kuvissa säteilevältä ja onnelliselta. 

Mitäs mieltä sinä olit Kimin tämän kertaisesta häälookista? 




tiistai 27. toukokuuta 2014

Onnea valmistuneelle toivoo minä

Viime torstaina oli tosiaan jännittävä päivä, ja sen kunniaksi nappailin kännykällä ostoskoriin Minna Parikan Bugsit. Hain ne perjantaina Elvin kanssa otettujen valmistumis-skumppien jälkeen suoraan liikkeestä, ja voi että miten ihanilta ne tuntuivat jalassa. Mulla on ollut nyt sisäänajossa sähkönsiniset Edithit. Nyt Edithit on päässeet käyttöön ja Bugsit sisäänajoon. Ne taitavat päästä Tukholman reissulle mukaan torstaina, sen verta nopeasti ovat muotoutuneet.

Edithien oston jälkeen muhun iski hirveä Parikka-himo. En vieläkään näe niitä klassikko Raquel-kenkiä omissa tassuissani, mutta yhdet sähkönsiniset siipikengät olisin voinut ostaa jos olisi ollut kokoja, Pete tosin ei tykännyt niistä ollenkaan :D 

Sillä silmällä olen verkkokaupasta katsellut Bugseja myös harmaana, mutta koska niille ei ole mitään oikeaa tarvetta, niin saavat jäädä muille. Nuo Lulut silti kummittelee takaraivossa, eli jos jollakulla on sähkönsiniset tai mustat koossa 37 ylimääräisinä, niin hihkaskaa vaan. Saattaisin sortua :D Myös Bugs-lompakko ois aika kova.. 

No säästellään taas, seuraavana merkkipäivänä taas jotkut. Hih ;)


Tänään olisi illalla luvassa omakotitalon näyttö. Jännää!

maanantai 26. toukokuuta 2014

Katsaus liikuntatavoitteisiin

Viime tammikuussa päätin asettaa itselleni erilaisia tavoitteita liikkumisen suhteen. Lupasin palata asiaan kesäkuussa, että mikä tilanne on. Eilisen juoksulenkin jälkeen päätinkin palata asiaan jo nyt, sillä ensimmäinen tavoitteista on saavutettu!

Mun juoksukauteni alkoi 6.4, kun vedin ekan lenkin kentän ympäri. Ulkoilukartan mukaan kentän ympäri on matkaa 5,7km, josta multa jää pois noin 200m. Kokonaisuudessaan matkaa kotoa kentän ympäri ja takaisin kotiin on 6,7km. Tuolloin huhtikuun alussa mulla meni lenkin tekemiseen 1tunti, 10 minuuttia. Testailin vähän mihin kykenen. Tuon jälkeen tulikin pieni kiiretauko, jonka jälkeen seuraava lenkki oli 22.4. Tuolloin saman lenkin tekemiseen meni enää 48min. Vedin tuolloin lenkin melko kovilla sykkeillä, kun keskisyke oli 173 ja maksimitkin huiteli 197. Melko hurjaa. Sykkeistä huolimatta matka sujui hyvin ja jouhevasti. Seuraavalla lenkillä sykkeet oli jo vähän matalammat, ja aika suunnilleen sama.

Sitten tuli taas tyhmä sairasteluväli, ja lenkkipoluille pääsin vasta 10.5, jolloin lenkki meni suunnilleen samalla lailla kuin aiemmat, joskin hiukan nopeammin. Seuraavalla lenkillä rupesin vähän muuttelemaan lenkkejä. Aiemmin kokeilin aina juosta joka kerta pidemmälle, sen jälkeen hiukan kävelyä ja loput juoksua. Tuolloin pari viikkoa sitten otin vähän kevyemmin ja juoksin alun, ja 3,7 kilsan kohdalta kävelin loppumatkan niin että sain sykkeet pysymään tavoitealueella.

Viimeiset pari viikkoa olen vaihdellut treenien tyylejä ja eilen päätin kokeilla, joko se kenttä menisi hölkäten, ja niinhän se meni. Aikaan 47minuuttia, keskisykkeenä 162 ja maksimisykkeenä 180.

Tässä lenkeilyssä on parasta ollut se, kuinka sen kehityksen näkee joka kerta. Eilen pystyin vetämään melkein koko lenkin sykealueella 160-175, mihin en olisi todellakaan pystynyt vielä toukokuun alussa. Jaloissa rupeaa näkymään hiukan muodonmuutosta, vaikka muuten ei esimerkiksi paino ole lähtenyt tippumaan. Ruokavalio pitäisi hioa sen verta tiukaksi, etten siihen halua.

Seuraavaksi muutan hiukan lenkkeilytavoitetta, jotta kipinä pysyy. Pidennän lenkkiä niin, että juoksen kentältä pois eri kautta kuin ennen. Tällöin saan matkan pitemään noin 7,9 kilometriin. Kun se rupeaa menemään niin muutetaan taas lisää.

Ne kaksi muuta tavoitetta: spagaatteihin on vielä vähän matkaa, edistettäköön niitä hiukan aktiivisemmin tässä kesällä, ja se sininen mekko taas pitäisi hakea Heliltä pois niin näkisi mikä tilanne sen kanssa on :)





perjantai 23. toukokuuta 2014

Voi kissan menohalut sentään!

Kuinka monella teistä on kissa? Sellainen sisäkissa, joka ei pääse ulos, mutta jolla ois mahdollisuus livahtaa ulos jokaisella ovenavauksella? Meidän Hamsteri on nyt viikon sisään karannut kolmesti. Se ei ole kertaakaan mennyt kauhean kauas, ekalla kerralla pääsi kauimmaksi, kun olin unohtanut terassin ovena auki sillä välin kun pestiin Lassin häkkiä. Siellä se onnellisena mutusti ruohoa, ja Justiina seistä jökötti vieressä vahtimassa. Onnistuin livahtamaan sen taakse, ja sain sitä hännästä kiinni kun se oli lähössä kirmaamaan pois. Kissa nopeasti sisälle!

Samana päivänä sattui toinen karkaus. Kun Pete pesi häkin yhteydessä myös meidän auton, ja ulko-ovi oli auki. Meillä on lisäksi väliovi, joka on alkanu menee välillä vähän huonosti kiinni, ja se oli sitten loksahtanut takaisin avoimeksi, ja huomasin kissan ulko-oven viereisessä Angervo-puskassa missä se ihmetteli taas maailman menoa. Siitä sen sai helposti kiinni.

Kissalla on tapana aina tulla koiria vastaan eteiseen. Lassia se juoksee karkuun, mutta Justiinaa se tervehtii puskemalla. Pete ei yleensä laita väliovea kiinni kun se lähtee viemään koiria, eli kissa pääsee välieteiseen, ihan ulko-oven viereen. Kyllähän se lyhentää reagoimisaikaa, jos se pääsee suoraan kirmaamaan vapauteen. Justiina hämmentyi kissan ovella vaanimisesta niin, että se väisti. Ja sinne se meni taas Angervo-puskaan. Koira sisään, kissa kainaloista kiinni ja sisälle. Mä nukuin vielä tuolloin, mutta sen tauottoman maukumisen jälkeen en.

Hamsteri aloitti sellaisen huutomau'un, etten ole ikinä kuullut. Se huusi puoli tuntia, niin että mun oli pakko nousta jo seitsemältä ylös, vaikka nukkumisaikaa olisi ollut vielä vajaa tunti. Pyh. Kai sille joku panta pitäisi laittaa, jos se pääsee oikeasti karkaamaan.

Friday=Funday





torstai 22. toukokuuta 2014

Hiljaisuuteen on ollut syy...

Viime aikoina ei ole paljon oman blogin puolelle ollut sanottavaa. Kun tekee päivät töitä ja illat valmistelee näyttöjä tai käy lenkillä, ei intoa ja energiaa ole riittänyt mihinkään.
Tänäan oli tähän mennessä jännittävin päivä miesnaismuistiin, nimittäin kahden näytön suorittaminen. Ja niin hullustihan siinä sitten kävi, että kummatkin menivät läpi ja meikäläisestä leivotaan virallisesti ensi viikon perjantaina ompelijamestari! Toki voin juhlia sitä jo nyt, sillä tein tutkinnon pelkillä näytöillä, eli käytännössä homma on jo varma.
Olin aamulla niin jännittynyt, että unohdin kotiin varmaan puolet tavaroistani. Bussipysäkillä päätin, että nyt jos koskaan on oikea aika tilata haaveilemani Minna Parikan Bugsit, ja niin tein. Käyn ne huomenna ennen Rottishovin helaleirille lähtemistä hakemassa. Päätin, että kengät on joko lohdutuslahja, jos näytöt ei mene läpi, ja palkinto jos ne menevät. Paljon mukavampihan se on nämä pupuset palkinnoksi hakea.

Tältä erää en nyt muuta kirjoita, vielä pitäisi nimittäin hoitaa siivous ja lenkki tänä iltana. Lainasin Parikan omia kuvia näistä supersöpöistä kengistä, huomenna voin mallailla teille miltä ne näyttää eikän tassuissa <3 p="">

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Met gaalan WTF-puvut

Mulla loksahteli suu auki aika monen puvun kohdalla, mutta näiden kohdalla tipahtivat silmätkin päästä. Hiukan huumoria keskiviikkoiltaan, olkaa hyvät!

Röyhelöitä ja pinkkiä ja kravatteja ja niittejä ja kaikkea mahdollista samassa sopassa. Oisko kuitenkin hiukan liikaa?

Mulla on hieno hattu! Se on niin hieno, että voisin salakuljettaa kaksi vesimelonia sen avulla. Vai näytänkö siltikin hullulta hatuntekijältä, en osaa päättää!


Keltaiseksi värjätty paperipussi on nyt kuuminta huutoa! Ja ei haittaa ollenkaan, että näytän kuolleelta, vampyyrithän on muotia. Vai joko se meni?

Arvatkaa mikä on lempielokuvani?

Mikä on paras tapa pitää ei-toivotut ihailijat loitolla? Pistetään päälle kovaakin kovempi ja muhkea hame. 

Kaksi haamua 1800-luvulta, vai Olsenin kaksoset? Vaikea sanoa. 

Minä, kuningatar! Alamaiset, kantakaa viittaani!

Ihania, söpöjä kukkia. Oisko kuitenkin pari liikaa?

Courtney Love on idolini! 

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Met-gaala 2014

Met-gaalassa nähtiin taas toinen toistaan mielenkiintoisimpia asuja (huomatkaa sanavalinta) ja tällä kertaa päätin taas koota mielestäni onnistuneimmat asut mutta myös ne wtf-fiiliksen aiheuttaneet asut. Aloitetaan kuitenkin positiivisilla jutuilla :)

Anna Kendrickin klassinen J. Mendel iltapuku on upea, tyylikäs ja pukee kantajaansa. Varma valinta ei ole koskaan huono asia. 

Arizona Russo edusti hehkuvan punaisessa Ralph and Russo puvussa. Muhkea ball gown helma ja puvun siro yläosa henkivät 50-luvun tunnelmaa. 

Blake Livelyn upea old hollywood glamour -puku on Gucci Premieren mallistoa. Upea look, upea nainen!

Fifty Shades of Grey elokuvan naispääosan roolin napannut Dakota Johnson oli pukeutunut Jason Wu:n tummansiniseen pukuun ja poseeraakin tässä itse suunnittelijan kanssa. 

Tyttömäisen tyylin taita Hayden Panettiere edusti Dennis Passon hempeän värisessä printtipuvussa. Yläosa istuu kauniisti, mutta helman viimeistelyssä on taidettu käyttää hiukan turhan leveää kovikenauhaa. 

Jessica Alban kullanvärinen pitsipuku ei tässä kuvassa nyt pääse kovin hyvin esille, mutta se löytyy esimerkiksi täältä. Puvun on suunnitellut Jessican vierellä poseeraava Diane von Furstenberg. 
 
Kylie Jenner edusti Topshopin custom -mekossa, joka on klassinen, kaunis ja inan liian tiukka lantiolta. 

Kylie Minogue näyttää Afroditen ruumiillistumalta Marchesan upeassa iltapuvussa. 

Laetitia Castan paljettinen iltapuku on samaan aikaan seksikäs ja rento. Puku on Givenchyn haute couture. 

Upea Leighton meester oli valinnut päälleen samaan aikaan rohkean, mutta silti säädyllisen  puvun, jonka on suunnitellut Emilio Pucci. 

Selena Gomez luotti Diane von Furstenbergin klassiseen luomukseen ja onnistui. Nuori nainen näyttää upealta!

Suki Waterhouse oli valinnut päälleen Burberryn röyhelöisen puvun, jossa on idea kohdillaan, mutta toteutus mielestäni kantajansa päällä epäimarteleva. Kuppiosa lytistää Sukin rintamuksen ihan minimaalisen näköiseksi - se näyttää mielestäni liian pieniltä bandeau-bikineiltä. Lisäksi helma lähtee joko liian ylhäältä tai liian alhaalta, tehden kantajastaan todella suoran näköisen. 
Mitäs mieltä olitte? Oliko omissa suosikeissanne samoja pukuja? Kaikki kuvat on nähtävillä täällä, eli kuvat lainattu taas style.com:ista.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Peruslauantai

Harvinaisen tylsä viikonloppu mulla käynnissä. Tylsäksi sen tekee se, että isäntä seilaa jossain Southamptonin ja Tukholman välillä, ja rantautuu Helsinkiin vasta ensi viikon lauantaina. Jotenkin viikonloput ei tunnu miltään näin yksin.

Tämän aamun aloitin normaaliarkiaikaan, eli 7.30. Anoppi nimittäin nakkasi mulle heidän vara-avaimensa ja lähti itse huoltojoukoiksi puolimaratonille. Mä nimittäin viimein keksin, mitä teen ongelmalle nimeltä näyttötyön poikkileikkauksien yms piirtäminen. Eihän siitä nimittäin täällä kotona olisi mitään tullut. Koska anoppila oli tyhjillään niin valtasin heidän ison keittiön pöydän ja menin sinne valoisaan piirtämään. Ja niinhän ne syntyi kaikki.

Kumpaankin näyttöön tarvitsee tehdä aina kummankin näyttöpuvun tuotekortti, jossa on kaikki ohjeet sen tekemiseen. Minun tapauksessani ne olivat Carmenin ja tämän Tuhkimotarinan blogissa vilahtaneen puvun kortit. Kyseessä on vähän laajempi juttu, kuin perus käsityölehden työjärjestys, sillä se sisältää myös mun kouluaikojen suosikit - poikkileikkauskuvat, sekä inhokit - minikuosittelusuunnitelman ja kuosittelun. Piirtelin siis ensimmäiset tunnit poikkareita ja sitten peruskaavan asiakkaan mitoilla minikokoon.

Seuraava projekti olisi monistaa niitä minikaavoja useampia ja tehdä niistä ne kuosittelut ja -suunnitelmat.

Poikkareita oli taas kiva tehdä, vaikka pari kertaa jouduinkin miettimään miten joku juttu merkattiin, kun ihan kaikkia merkkejä ei tullut peruskoulutuksen aikaan tehtyä. Esimerkiksi rullapäärme, kuka olisikaan voinut arvata että se olisi niinkin yksinkertainen. Onneksi mulla on puhelimen päässä aina mahtavia kavereita, jotka tarkistaa niitä mulle, pus!

Koulujuttujen tekemisen jälkeen ajelin kaupan kautta kotiin, käytin koirat ja päätin ulkoiluttaa hiukan itseäni. Lähdin siis lenkille parin viikon sairastamisen jälkeen ja johan taas kulki hiukan paremmin kuin edellisellä kerralla. Sanotaanko nyt näin, että ensi kuussa mulla on ainakin yhdestä asiasta paljon raportoitavaa, jos joku esimeriksi sattuu muistamaan tämän postauksen. :)
Seuraavaksi vuorossa olisi telkkarisarjojen purkua boksilta, ja ostinpa kaupasta naksujakin sitä varten. Ihanaa lauantai-iltaa kaikille!





tiistai 6. toukokuuta 2014

Koira-arkea

Eilen löysin koneelta pari kuvaa Lassista ja Justiinasta. Nämä kuvat on tosin yli kuukauden vanhoja, eli tuo kakara on kasvanut siitä jo melkoisesti, mutta nämä vaan kuvaavat niin mainiosti sitä, mitä meillä tapahtuu joka päivä!

Hulivilisankari ja vanha rouva yrittävät vähän leikkiä. Yleensä se päättyy Lassilla alkaa menemään vähän liian lujaa ja se joutuu jäähylle. Tämän telmimiskeikka päättyi siihen että Lassi veti komeasti lipat ja satutti jalkansa. Ei onneksi kovin vakavasti, sillä muutaman minuutin päästä se meni kahta kauheammin. Justiina on yleensä vähän tosikolla tuulella ja tyytyy ärisemään, mutta kyllä se nykyään jo vähän yrittää leikkiä.
Kuvassa Lassi näyttää hirmu pieneltä, mitä se varmaan onkin, koska tällä hetkellä 5 ja puolikuisen sankarin säkä on lähes yhtä korkea kuin Justiinan.


Voi mikä koiranpennun katse. Muhun se ei tehoa, mutta kaikkiin muihin kyllä. Se saa edelleen valtavasti ihasteluja ulkona vaikka sillä kokoa onkin. Mutta onhan se söpö kun se istuu maahan ja tapittaa päin.


Lassi on myös melkoinen sylikoira, minä en sitä enää tuolla lailla nostele, mutta kasvottomana edelleen pysyttelevä Pete sen sijaan nostaa. Sankari kävi muuten vaa'alla viikonloppuna, ja painoa on nyt 23 kiloa.


Kuvat on otettu meidän talvikunnossa olevalla pihallamme, älkää siis välittäkö Justiinan pinkistä luunkaluamismatosta (se ärisee luuta syödessään niin paljon, että pistämme sen pihalle) ja muista randomesineistä. Tämä taitaa olla sitä bloggaajan arkea :)

Seuraavaksi vuorossa on koulutehtävän kirjoittamista, eli häiriötekijät hus! Palataan siis asiaan taas seuraavalla kerralla!

maanantai 5. toukokuuta 2014

Barcelona 3.3.2014

Suurin osa 3. päivän kuvista onkin jo julkaistu Pronovias-postauksissa, mutta koneen kätköistä löytyi vielä pari ihanaa kuvaa kongressikeskuksen puutarhasta. Tänne olisi voinut jäädä istumaan vaikka koko päiväksi, mutta päätin kuitenkin kuluttaa aikaa shoppaillen sillä välin kun Hanna oli hierojalla. Kävin piipahtamassa Mangossa hakemassa ihanan mokkanahkaisen nahkatakin, jota olin jo edellisenä päivänä kaupoilla kuolannut.

Palataan kuitenkin vielä tähän paratiisimaisemaan tunnelmaan kuvien muodossa. Arvatkaa monta kuvaa tästä upeasta joutsenesta koneeltani löytyi?







Paratiisi on enää muisto, ja tällä hetkellä pakerran vielä ahkerasti töitä tämän kuun. Sitten on ansaittu hengähdystauko Tukholman muodossa. On hiukan hurjaa kun ei oikein tarkkaan tiedä, kuinka paljon töitä yksinään (tai tällä hetkellä toisen harjoittelijani Elvin kanssa) ehtiikään tekemään. Ihan hyvällä mallilla kaikki taitaa olla, vaikka nämä lomaa edeltävät viikot melko tiukkoja onkin. Tänään oli pientä motivaation puutetta havaittavissa, olin jatkamassa näyttötyötäni, mutta kangasta ei ollut tarpeeksi, olin ottamassa kesäkuun asiakkaan juhlapukua käsittelyyn, sain leikattua osan paloista, mutta sitten huomasin että helman kaava on vielä piirtämättä koska en ollut varmistanut asiakkaalta erästä siihen liittyvää yksityiskohtaa. Viimeiseksi yritin vielä tehdä laahusnostoa erääseen pukuun, mutta sitten rupesin saamaan asiakkaita niin paljon, että se jäi pelkäksi yritykseksi. Kuulostaa ihan maanantaipäivältä! Onneksi erään lyhyen tyllihelmaisen puvun sovitus sujui loistavasti, puku oli nimittäin täydellisen kokoinen, täydellisen pituinen ja täydellisen muotoinen. Ihan hukkaan ei siis päivä mennyt. Onneksi tiistaipäivillä on tapana olla töiden kannalta sujuvia.

Löysin muuten koneelta pari vanhaa mutta ihan loistavaa kuvaa meidän koira-arjesta. Niitä luvassa siis huomenna :)