sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Give us food!

Heti paikan valinnan jälkeen seuraavaksi tärkein asia järjestettävien listalla oli ruoka. Petellä oli pitkään toiveena että haluaisin kokonaisen sian, mutta sen kustannukset meidän alle 40 hengen häille olisi olleet hiukan turhan suuret, joten sain hänet suostumaan mun vaihtoehtooni.

Pitopalvelua miettiessä laitoin heti viestin Jemma-kaasolle kysyäkseni mistä heidän häiden ruoat oli tulleet. Sen jälkeen soitin Catering Ceitaaseen Juhikselle. Meillä oli alkuun puhetta siitä siastakin, mutta Jemmankin häistä tuttu pääruoka houkutteli niin paljon enemmän, että päätin että se meille tulee. Alkuun mietin, että kehtaanko ottaa samaa ruokaa kuin Jemman häissä oli, mutta päätin että paluu omien häiden tunnelmaan ruuan muodossa olkoon hyvä 3-vuotishääpäivälahja meiltä. Varastettiinhan me juuri se viikonloppu ;) Voin jo maistaa suussani sen taivaallisen lihan, enkä ehkä jaksa odottaa tätä reilua 1vuotta.

Meille ei tule alkuruokaa erikseen ollenkaan, vaan siirrymme suoraan pääruokaan. Tämän paljon puhutun lihan ja sen lisukkeen lisäksi tulee pari muutakin lisuketta, jotka on vielä lyömättä lukkoon. Niitä asioita mietitään sitten tarkemmin myöhemmin. Lisäksi meille tulee Ceitaan kautta iltapalaksi mahdollisesti hodari-baari, mutta olen kyllä miettinyt sellaistakin ratkaisua että tilaisin euron juustoja mäkkäristä kaikille. Katsotaan mitä lähempänä tapahtuu ;)

Kakku tulee Ceitaan yhteistyökumppanilta Patisserie Teemu & Markukselta. Heidän kakku oli myös Jemman häissä, ja sekin oli taivaallista. Me lähdemme varmasti maistelemaan kakkujakin vasta ensi vuonna, mutta uskon että jos valikoimissa on tuota tummaa kuvissa näkyvää kakkua, niin se tulee kyllä varmasti meillekin. Nams.

Postauksen kuvat on otettu Jemman ja miehen häistä, kuvaaja on Kimmo Ervola.





maanantai 18. toukokuuta 2015

Kun muutin mieleni, osa 1: kakkukoriste

Me puhuttiin heti alussa, että meille ei mitään kakunkoristetta tule. Ja pitkään olinkin sitä mieltä. Kunnes sitten Blogitaapamisessa Turussa melko määrätietoisesti sorruin. Epäröimisen häivähdystäkään ei ollut havaittavissa, ja niin meillä nyt sitten on kakun koriste.

Koska kaikki morsiusparit ja muut perinteiset jutut aiheuttaa mulle näppylöitä, tilasin tämän CaiSannin yksinkertaisen nimikoristeen. Näitähän on toki nähty jo monissa blogihäissä, mutta koska se on ykisnkertainen ja tyylikäs, olen erittäin tyytyväinen hankintaan. Lisäksi sen saisi varmaan mukavasti muutettua niin, että sitä voi myöhemmin käyttää täällä meidän torpalla johonkin.

Ja, vaikka en nyt ehkä ihan normaali ihminen olekaan, niin olen silti 100% varma, että muuten vielä mieleni jostain. Onhan mulla lupa siihen, nainen kun olen ;)


sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Loppuunmyynti Stilissimassa

Torstaina luin ikäviä uutisia. Stilissima, paikka jossa työskentelin 5 vuotta ja johon kiinnyin kovasti, lopetetaan. Myynnit lähtivät jossain vaiheessa nettikaupan lisääntyessä niin kovasti laskuun, että enää toiminta ei kannata. Lisäksi valmistajien hinnat on kohonneet ja toimitusajat pidentyneet, mikä tässä maailman talouden tilassa pitäisi mennä nimenomaan päinvastoin. Se saa minut suremaan tätä taantumaa ja yrittäjyyden vaikeutta tässä meidän maassa. Kun on vähemmän rahaa käytössä, niin sitä sysätään toiselle puolelle maailmaa tajuamatta, että se ei auta pidemmällä tähtäimellä. Työpaikkoja häviää, työttömyys lisääntyy, valtion kulut lisääntyy ja vaihtoehdot on joko karsia kuluja tai lisätä verotusta. Mikään ei ole kuitenkaan kaikille hyvä. Kun kaikki on tottunut saamaan, niin siitä vähästä ei suostuta luopumaan. Mutta no, eiköhän tässä ollut tarpeeksi politiikkaa hääblogiin.

Tarkoitukseni oli siis kertoa, että nyt jos koskaan olisi sangen loistava aika käydä katsastamassa minkälaisella alennukkella Stilissimalla olisi tarjota puku vaikka sinulle. Liikkeessä on siis kaikki puvut nyt 20-70% alennuksella. Pukuja ei säilytetä, eikä niitä tilata enää lisää, vaan liike myy viimeiset mallikappaleensa. Mallipukuja toki riittää, samoin asusteita ja kenkiä jne. eli nyt kannattaa lähteä mekkometsälle.



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Hääyö mielessäni

Näinä unettomina öinä, mitä täällä kotona vietän, olen pohdiskellut vähän hääyötä. Ihan jo käytännön syistä, tulemme viettämään sen hotellissa, sillä reilun 40 minuutin taksimatka tänne meille kotiin maksaa saman verran kuin katselemamme huone. Ja koska mä rakastan hotelleja, haluan sellaiseen ihan ehdottomasti. Mikäs sen ihanampaa kuin pujahtaa jonkun muun viikkaamaa sänkyyn, puhtaisiin lakanoihin. Eikä ollenkaan haittaa se, että hotellissa ei olisi kissaa raapimassa oveen ja huutamassa että "päästä ulos" tai Elviä ulisemassa että "tylsää, viihdytä". Saisi nukkua yhden yön ilman korvatulppia tai kuulosuojaimia. Hmm. Pitäisiköhän mennä hotelliin ensi yöksikin?

Ajatuksenamme oli, ettemme ottaisi mitään sviittiä, koska huoneessa ei kuitenkaan hengailla kovin pitkään. Joku hiukan reilumman kokoinen tavan huone on oikein riittävä. Itse olen vielä pyöritellyt mielessäni sellaista vaihtoehtoa, että olisimme kaason kanssa samassa huoneessa sen häitä edeltävän yön. Käytännön syistä sekin on varmasti vietettävä hotellissa. Ei tarvitsisi murehtia tavaroita, kun ne olisivat jo valmiina ja voisi vain kävellä huoneeseen ilman että tarvitsisi tsekata sisään. En kyllä oikeastaan tiedä kuinka se noin yleensä tapahtuu. Tsekkaako pari oikeasti itsensä sisään yöllä vai onko joku käynyt hoitamassa sen heitä ennen?
Lisäksi siinä  mielessäkin olisi kätevää olla lähellä juhlapaikkaa, kun pääsemm laittamaan sitä vasta kahdeltatoista. Ajattelin karkeasti aamun niin että nukkuisimme vaikka kahdeksaan, kävisimme aamiaisella ja meikkaisimme ja laittaisimme siinä hotellissa kunnes olisi aika lähteä laittamaan juhlapaikkaa valmiiksi. Pukuun pukeutuisin sitten juhlapaikalla kun paikat on saatu kuntoon. Mitään tarkempia aikatauluja tietenkään ei ole suunniteltu, kun vihkiaikaa ei ole saanut vielä varata, mutta enköhän palaa siihenkin aiheeseen viimeistään ensi vuonna :)

Hotellejahan meillä riittää valittavaksi koska juhlapaikka on ihan keskustassa. Tällä hetkellä vahvoilla on Glo hotellit, mutta eipä tuo Tornikaan mikään huono vaihtoehto olisi. Jos olisi rajaton budjetti, haluaisin Sokos Aleksanterin Rock'n'Rose -huoneeseen, jossa olimme kerran ottamassa pikkutuhmia kuvia miehelle lahjaksi. :) Luulen että annan tämän asian valitsemisen mahdollisesti Peten harteille.

Siirtymisen hotellille haluan ehdottomasti tehdä jalan. Haluan avata laahuksen vapaaksi ja kävellä käsi kädessä tuoreen aviomieheni kanssa alkusyksyn Helsingin yössä.. Paitsi jos sataa, sitten pitää miettiä uudestaan :D

Mitenkäs teilläpäin, hotelli vai oma sänky?

kuva: Inbal Dror


lauantai 9. toukokuuta 2015

No se häälisä

En ole koskaan aiemmin seuraillut hääkeskusteluja kovin tarkasti, mutta nyt luonnollisesti hengailen kaikissa mahdollisissa ryhmissä mitkä liittyvät häihin. Facebookin hääryhmä on yksi suosikeista, ja siellä on tullut viime aikoina esille käsite häälisä. Sehän on toki mullekin tuttu. Mulla vaan on siihen vähän eri näkökulma kuin monelle muulle :)

Mikä häälisä mulle on? Se tarkoittaa sitä että kyseisen tuotteen/palvelun toteuttamiseen käytetään normaalia enemmän suunnittelua ja aikaa, sekä sitä että kyseinen tuote/palvelu räätälöidään juuri minulle. Häitä varten tulevalle asialle asetetaan yleensä todella kovat odotukset. Kyllähän jokainen ansaitsee hääpäivänään parasta. 

Parhaiten osaan antaa varmasti esimerkin omalta alaltani. Miten hääpuku ja iltapuku eroavat toisistaan? 
Hääpukua aletaan suunnittelemaan todella paljon etukäteen. Asiakkaalla on usein selvä visio, joka minun täytyy selvittää ja luoda paperille. Tämän jälkeen etsitään materiaalit, ja toisinaan materiaalien metsästämiseen menee useita iltoja. En siis yleensä edes ehdi tehdä kangasetsintöjä töissä työajalla, vaan teen sen kotona illalla. Iltapukua ei yleensä mietitä niin tarkkaan, ja usein asiakkaalla ei välttämättä edes ole visiota. Jo suunnittelutapaamisessa aikaa menee hääpuvun suunnittelemiseen tuplasti aikaa, puhumattakaan siitä, kun pukua ruvetaan työstämään. Hääpukua nimittäin työstetään huomattavasti enemmän ja tarkemmin. Myös yksityiskohtia on hääpuvuissa enemmän. Ainakin itselläni ei ole mitään varsinaista häälisää puvuissa, vaan hinta määräytyy puhtaasti sen mukaan kuinka kauan aikaa sen tekemiseen menee. Ei ole väliä, onko puku musta, vihreä vai valkoinen, jos siinä on tietty määrä työstettävää, se maksaa saman verran. Keskimäärin juhlapuvun tekemiseen menee päivästä kolmeen ja hääpukuun taas saa helposti uppoamaan viikonkin. 

Toinen yleinen ja helppo esimerkki on hääkimput. Penttala Floral on kirjoittanut aiheesta jo todella hyvän ja tyhjentävän tekstin. Sitten on tietenkin kampaajat ja kampaukset, ja kun suurimpaan osaan hääkampauksista kuuluu koekampaus, niin kyllähän se kampaaja tekee vähintään puolitoistakertaisen työn. Sitten on vielä se suunnittelu.

Toki tarkan markan morsian voi säästää olematta mainitsematta sen hääsanan, mutta kyllä mun mielestä sillon ei ole myöskään oikeutta vaatia. Jos kimppu nuupahtaa ennen kirkkoa, niin ei ainakaan kannata valittaa jälkikäteen.

Ja muuten, mites sitten Bridezillat, voiskohan niille laittaa oman häälisänsä: "tää hääkimppu on nyt normaalisti sen 90€ mutta koska sä olit niin veemäinen morsian, niin nyt tää on 390€". Miten ois?

Kuvituksena on meikäläisen hääkengät <3 Niillä on aika ihana tarina, ja kerron sen joku toinen päivä :)


lauantai 2. toukokuuta 2015

Pari viikkoa sitten Turussa

Olin toissa viikonloppuna Turussa tapaamassa kourallista hääbloggaajia. Mattimyöhäisenä ehdin vasta nyt istahtaa alas kertomaan päivästä.

Omalta osaltani suunnitelmat muuttui Elvin myötä niin, että en pystynytkään osallistumaan koko päivään. Justiinaa olisi joku voinut käydä käyttämässä ulkona, mutta pikkuinen olisi joutunut olemaan liian pitkän päivän yksin, siksi päädyin siihen että jätän ensimmäisen etapin väliin ja tapaan muut vasta neljältä.

Tavallaan harmittaa, sillä olisin kyllä halunnut nähdä Fiancéen sisältä, sillä sitä ei ainakaan ulkoa päin katsottuna ole turhaan kehuttu kauneimmaksi hääpukuliikkeeksi. Mutta jätin mieluummin hääpukujen katselun väliin, ja jäin porukan kanssa syömään. Tytöille siis kerrottiin hääpukuihin liittyviä vinkkejä ja esiteltiin häämuotia. Myös VideoTimo oli piipahtanut paikalla. Onneksi varmaan tapaamme työn puitteissa Timonkin kanssa tulevaisuudessa.

Itse liityin seuraan siis vasta Butik Lilianilla. Olin paikalla jo vähän etukäteen, ja ehdin vaihtaa Riikan kanssa kuulumiset jo ennen tyttöjen paikalle saapumista. Butik Lilian on siis pikkuinen vintage-liike, joka myy myös suomalaista asustekäsityötä ja myös jonkin verran kotimaisia vaatteita. Riikka valmistaa myös mittatilauksesta vaatteita, eli meidän liikkeillä on paljonkin yhteistä. Riikan putiikissa on aitoa vintagea ja vanhoja second hand -aarteita huippusuunittelijoilta. Silmiini osui mm. Badgley Mischan kenkiä ja Vera Wangin iltapuku. Suosittelen ehdottomasti piipahtamista Yliopistonkadulla Turussa asioidessa :)



Lilianissa oli paikalla myös CaiSannin Sanni ja Ainon Satu. Lilianin vakivalikoimaan kuuluu Ainon hiuskoristeet, ja Sanni oli paikalla esittelemässä omia korujaan ja tuotteitaan. Olen jo pitkään ihastellut CaiSannin persoonallisia ja uniikkeja sormuksia, joista näytillä oli muutama ihana yksilö. Testasinkin yhtä, vaikka odotankin jo kovasti että pääsen laittamaan sen omani tilaukseen. Tilasin Sannilta kuitenkin meille kakunkoristeen, vaikka olinkin ajatellut että se on sellainen mitä en tarvitse. En tiedä tarvitaanko sitä edelleenkään, mutta tilasinpa sen silti. :D



Ainot on minulle tuttuja omastakin kaupasta, mutta en kyllä osaa olla ihmettelemättä sitä kärsivällisyyttä ja rakkautta mitä upeisiin koristeisiin on laitettu. Satu kertoi että asusteiden materiaalit voi olla peräisin ihan joka puolelta maailmaa, ja tulimmekin sopineeksi että voisin osan kangasjätteistäni laittaa hänelle :)



Samalla kun kuuntelimme tyttöjen esityksiä, nautiskeltiin kuohujuomaa, mansikoita sekä MBakeryn tarjoamia leivoksia. Tai ainakin minä söin leivoksia, muut tytot taisivat olla jo pistelleet niitä tarpeeksi massuihinsa. :D Leivokset olivat taivaallisia. Taisin vetää niitä kaksi vai kolme putkeen, hups! MBakery on valittu tänä vuonna suomen parhaaksi leipomoksi, eikä varmasti syyttä.


Lilianin jälkeen suuntasimme Radisson Blu Marinaan kabinettiin jossa tapasimme Juhlahumua ja Juhlahuumaa. Eli paikalla oli siis Juhlahumua.fi verkkokaupan Anu ja Hannele sekä Juhlahuuman Jenni. Urjalan makeistukku oli tarjonnut meille makeisia karkkibuffetin muodossa. Kabinetissamme meille kerrottiin vähän tämän hetken trendeistä ja tulossa olevista jutuista. Pari suurimmista trendeistä oli tuttuja ja olleet valloilla jo hetken aikaa, mutta olin iloisesti yllättynyt että myös tummemmat sävyt on nousemassa. Erityisesti ilahdutti upean viininpunaisen uudelleenbrändäys marsalaksi :)



Virallisen osuuden jälkeen jatkoimme vapaata jutustelua ja nautiskelimme Radissonin yhteydessä olevan Grill Itin sapuskoista. Kiitos kaikille tytöille Pauliinalle, Miljalle, Emmalle, Susannalle, Lauralle ja Korinnalle, sekä tietysti koko homman järjestäneille Emilialle ja Emmille :)