perjantai 29. tammikuuta 2016

Sulhasen asun yksityiskohta

Love me do-messut oli viikko sitten, kirjoittelinkin messuista jo tuolla duuniblogin puolella. Olen ikionnellinen, sillä kyseinen blogini valittiin toistamiseen vuoden kaupalliseksi hääblogiksi. Kiitoksia vielä kaikille äänesteneille myös tätä kautta!

Häämessuiltä lähti omiin häihin mukaan ne viime postauksessa kirjoittamani karkkirasiat. Löysin myös maailman parhaimpia lakritseja (Lakrids by Johan Bülow). Löysin niitä jopa täydellisessä violetin sävyssä, ja hetken harkitsin, että olisin laittanut niitä vieraslahjoiksi, mutta karkeissa ei tietysti riittänyt päiväykset. No ei se mitään, vanhalla suunnitelmalla mennään.

Mutta se hienoin juttu, mitä messuilta lähti mukaan, oli ehdottomasti Petelle asuste. Löysin Porvoolaisen Valkoisen kreivittären pisteeltä superhienoja taskukelloja, joista tiesin että Pete varmasti tykkää. Laitoin niistä kuvat ja sain vastauksen mitkä oli kivoimmat. Ajattelin, että ostan kellon Petelle synttärilahjaksi, ja että jos hän kysyy kellosta, niin sanon etten raaskinut vielä sitä ostaa. Mutta sitten siinä tietysti kävi niin, että annoin sen jo, kun en malttanut pitää salaisuutta :D Koska kello on jo julkista tietoa saajalleen, uskallan jakaa sen myös täällä.

Pete ei pidä puvuista, mutta laittaa sellaisen häihin. Olen melko varma että takki lähtee lätkimään jo melko aikaisessa vaiheessa, jolloin asun juttu on puvun liivi, jonka teen. Siitä(kään) ei ole tulossa ihan tavallinen. Joka tapauksessa kello pääsee koristamaan liiviä, eli joudun kuitenkin väkertämään siihen taskut :D


tiistai 19. tammikuuta 2016

Häämessujen satoa

Viikonloppuna vietettiin Wanhan sataman häämessuja. Olin siellä töissä edustamassa itseäni nyt kolmatta kertaa, ja apuna oli Jemma-kaasoni. Ihan loppuvaiheessa päivää bongasin kollegani Auroran Fitting Roomilta päivystämään osastollani, jotta pääsimme Jemman kanssa katsastamaan tarjontaa.

Päädyin hankkimaan lisää timanttinauhoja, jotka olisi tällä kertaa tarkoitus laittaa kattokruunuihin roikkumaan. Timanttinauhat löytyi Juhlamaailman osastolta, jossa ihmettelimme myös timantin mallisia saippuakuplia. Ne jäivät kuitenkin ostamatta, koska laatikossa oli niin pieni määrä puteleita, ja ajattelin että niitä saisi olla kaikille enkä raaskinut myöskään ostaa kahta laatikkoa.

Juhlamaailma
Koska olin päättänyt, että meillä puhalletaan saippuakuplia (mielestäni ne kävivät teemaamme kaikkein parhaiten) ostin ne lopulta Now&Foreverin pisteeltä, jossa yhdessä laatikossa oli 36kpl puteleita. Juuri sopiva määrä, kun puhaltajia on n. 33. Lisäksi näissä saippuakuplapulloissa oli päässä sydän, johon saa solmittua väriä satiininauhalla. Jemmalle hommia :)

Now&Forever

Lisäksi tilasin ensi lauantaiksi mustia vieraslahjarasioita. Kyllä, minä vieraslahjojen ikuinen vastustaja olen nyt päätynyt siihen, että kattaukseen tulee mustat rasiat joihin tulee sisälle joko macaronsit tai perinteiset namit. Macaronsit olisi kivemmat, mutta toisaalta Pete toivoisi niitä jälkiruualle kakun kanssa. Katsotaan mihin lopulta päädytään. Pääasia, että Jemma sai lisää näperrettävää. Näihin solmitaan sitten ympärille myös satiini- tai organzanauhat.

Now&Forever

Käväistiin myös Patisserie Teemu&Markuksen pisteellä juttelemassa macaronseista ja siitä, saanko muutettua niistä väriä. Todennäköisesti onnistuu. Pitää ottaa yhteyttä asian tiimoilta vielä myöhemmin.

Toivoisin etten enää Love me do:sta keksi mitään ostettavaa rasioiden lisäksi, sillä olen jo ylittänyt koristebudjettini :D

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Hääauto

Meidän kylppäriremppa ei edelleenkään ole valmis, ja voin sanoa että pikkuhiljaa alkaa kiukuttaa. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä vaiheessa, että seinät on saumoitettu ja Pete paikkailee parhaillaan lattiaa. Huomenna pääsee varmaankin saumoittamaan myös lattiaa, jonka jälkeen pääsee laittamaan kalusteita. Ehkä me vielä ensi viikon aikana päästään kotona suihkuun. En tiedä kyllä mitä oltaisiin tehty, jos Peten ensi viikon työkeikka ei olisi peruuntunut. Pulassahan tässä oltaisiin. Meidän kohtaloksi on koitunut hitaat kuivumisajat, sillä kodinhoitohuoneen lämmitys on kylpyhuoneen kanssa samassa sulakkeessa, eikä meillä ole niissä huoneissa nyt mitään lämpöä. Meillä ei myöskään (tietenkään) ole mitään irtopatteria tms, joka lämmittäisi tuota osastoa. Mutta ehkä tää tästä. Tykkään kyllä siitä, miltä siellä alkaa näyttämään :)

Mutta siihen hääasiaan, josta piti tulla mainitsemaan. Meidän autoasia on nimittäin hoidettu. Alunperin autoasia oli Peten juttu. Jo silloin joskus kauan ennen kihloja Pete puhui että hääauton pitäisi olla gansteriauto kaappariovilla. Kovinkaan aktiivisesti tässä ei vielä oltu etsitty, ja lopulta auto kuitenkin meni siihen kategoriaan että ei makseta, varsinkin kun meillä kaikki etäisyydet oli niin pienet: autoa ei varsinaisesti tarvita. Mutta sitten sattui käymään niin, että törmäsin eräillä messuilla vanhaan englantilaiseen taksiin ja sovin äidin kanssa, että hän hoitaa autosta aiheutuvat kulut. Tuo Englantilainen taksi ei Petelle kelvannut ja asia jäi taas.

Sitten löytyi erään tutun kanssa täydellinen auto. Vuoden 38 Buick, jossa värinä punaruskea maroon. Täydellistä! Kaappariovet ja silmiä hivelevät muodot. Pete sanoi että jeesjees! ja homma on nyt sillä selvä. Luulen hiukan, että tän auton kanssa pitää saada muutama potrettikin ;) Kuvan auto ei ole juuri se auto, mutta googlen mukaan se on ainakin hyvin samankaltainen.

kuva