torstai 28. heinäkuuta 2016

Polttarit!

Polttarit, tuo ihanan kutkuttava asia, joka ei koskaan koita, ainakaan jos minulta kysytään. Allekirjoittaneella on ollut hiukan vähissä nämä vapaat viikonloput, ja joka kerta kun on ollut pienikin mahdollisuus sellaiseen olen ollut varma että nyt! Nyt ne on! No ei ole ollut ei.

Nyt alkaa viikonloput käymään vähiin, ja spekuloin muutamaa vaihtoehtoa. Olin ihan 100% varma, että ne olisi ollut nyt viime viikonloppuna. Epäilin myös, että ne olisi voinut olla 16pv. Ei ollut. Onko ne nyt? Onko ne kun mulla on synttäriviikonloppu ensi viikolla? Kuvittelen saavani vihjeitä joka puolelta, ja sen jälkeen uuden vihjeen toisaalta ja olen aivan pihalla. Malttaminen ei ole koskaan ollut hyveeni, ja olenkin joka lauantai odottanut innoissani tuleeko mulle pian lähtö. Viime lauantaina heräsin ennen kahdeksaa ja puin päälleni, etten olisi puolialasti kun noutajat tulevat. Menin lopulta takaisin nukkumaan ja heräsin 8 kertaa siihen että NYT! No ei.

Tänä viikonloppuna lähdetään Peten kanssa hakemaan meille uutta autoa tampereelta. Piti kovaan ääneen Facebookissa kailottaa kaasolle ja mun työntekijälle Annille, että lähdemme kahdeksalta, etten tuhoa suunnitelmia, jos niitä on tehty tälle viikonlopulle. Toisaalta äiti lähtee matkoille (olen varma, että äiti on pestatty koirien hoitajaksi siltä varalta ettei Pete ole kotona) ja kaaso lähti Turkuun. Mutta mitäs jos mua nyt vedätetään?

Peten polttarit oli 16.7. Pomo oli buukannut hänelle työmatkalle lähdön lauantaiksi. Petellä oli koko viikon kutina, että olisiko, ja testailikin mua monta kertaa, mutta vedin roolini kuulemma hyvin, koska en reagoinut mitenkään. Vasta ihan lauantaiaamuna alkoi haistamaan palaneen käryä, kun en suorittanutkaan perinteistä kiukuttetuani. Eli ihan täysillä ei mennyt läpi, mutta sain arvosanaksi silti 9,5. :D

Pitää yrittää olla pidättämättä hengitystä tässä odotellessa :)


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Hömppähaaste vastaanotettu

Toinen insinöörin morsian, en minä, vaan se, joka pitää saman nimistä blogia haastoi mut tällaiseen hassuun haasteeseen mukaan. Ohjeistus yksinkertaisesti jatkaa lauseita hääteemaan sopien. Mukaan haastetaan1-3 bloggaajaa, ja minäpäs valitsen mukaan Auroran ja tahdonko toisen kerran -blogin :)


En ymmärrä... mistä suurin osa ihmisistä stressaa hääsuunnittelussa

Seuraavaksi ajattelin... odottaa omaa insinööriäni kotiin työmatkalta

Viime aikoina... on ollut kovasti työkiireitä, ja häät on jäänyt taka-alalle, mutta nyt täytynee taas vaihtaa vaihdetta niiden suhteen :) 

En osaa päättää... Lopullisessa pöytäjärjestyksessä vanhempien paikkoja :)

Hävetti... myöntää etten kovin usein häpeä tekemisiäni.

Muistan ikuisesti... kuinka mies onnistui oikeasti yllättämään kosinnalla.

Päivän paras juttu... Oli töissä erään puvun pitsiyläosan onnistuminen :D

kuva


lauantai 9. heinäkuuta 2016

Häävalssin pyörteissä

Onpas edellisestä päivityksestä vierähtänyt aikaa! Töissä on menty kellon ympäri ja nukkumisesta on jo joutunut nipistämään, eli ihan hyvä syy tähän pieneen blogihiljaisuuteen on ollut. Mutta häät lähestyy, ja niiden eteen pitää jotain tehdäkin. 

Meidän viimeisin aluevaltaus on häävalssin harjoittelu. Pete kävi jo kesäkuun puolella ensimmäisen kerran yksinään, jossa opetteli valssin perusaskeleita. Meidän yhteinen ensimmäinen tunti oli eilen, ja olin oikeasti positiivisesti yllättynyt miten hyvin meillä meni. Pete on harjoitellut yksin, ja kerran kokeiltiin yhdessä. 

Eilen reenailtiin jo omaan biisiin tanssimista, ja suunniteltiin jo hiukan koreografiaakin. Alkuun kangertelimme kummatkin vähän vaihtoaskeleissa, mutta kun lakkasimme verbaalisesti kommunikoimasta, ja annoin Peten viedä ja ohjata, homma rupesi sujumaan. Oli paljon helpompi tehdä vaihtoaskel, kun sen luki viejän liikkeistä sen sijaan että se sanottiin. 

Omat heikkoudet on varmasti se vietäväksi antautuminen, vaikka yllättävän hyvin siihen lopulta pystyin. Toinen heikkous on asento, yritän kääntää yläkroppaani helposti väärään suuntaan. Peten heikkous on varmasti se varmuuden puute, mutta sitä saa onneksi rutiinin kautta kehitettyä :) 

Parit treenit opettajan kanssa on velä jäljellä. Seuraavat treenit on vasta kuuden viikon päästä, mutta olemme ottaneet tavoitteeksi ainakin kerta viikkoon treenaamisen kotona. Viimeiset treenit on vielä sitten hääviikolla, ja silloin meidän pitäisi olla vähintään kuvan parin tasoisia parkettien partaveitsiä ;) 

Kuva